Olkoon onni kanssasi

Jotta ensi vuosi olisi mahdollisimman hyvä, ei kannata tehdä lupauksia, joiden toteutumisesta ei voi olla 100-prosenttisen varma. Sen sijaan kannattaa varmistaa vuoden onnistuneisuus jo uudenvuodenaaton iltana. Keräsimme erilaisista uudenvuoden traditioista suosikkimme. Toteuta oheiset tehtävät, niin onnesi on taattu.

1. Italialaiset tietävät, että punaiset alusvaatteet uudenvuodenaattona tuovat onnea tulevan vuoden rakkauselämään. Tämä on vähin, mitä voit oman onnesi eteen tehdä, suuntaa siis alennusmyynteihin!
2. Vinkkaa vanhemmille, että Kiinassa sukulaiset perinteisesti lahjoittavat kirjekuorissa onnea tuovaa rahaa naimattomille sekä lapsille. Mitä enemmän, sitä enemmän onnea?
3. Syö espanjalaisittain vuoden viimeisten 12 sekunnin aikana 12 viinirypälettä, kukin omalla sekunnillaan, niin vuosi tulee olemaan suotuisa. Jos kaapista löytyy vain rusinoita, niin sovitaan, että nekin käyvät.
4. Tanskalaiset uskovat, että keskiyöllä hyppy tuolilta alas toimii onnea tuottavana harppauksena uuteen vuoteen. Jos pidät isot kotibileet ja hyppijöitä on monta, pyydä seuraavana päivänä anteeksi alakerran naapurilta.
5. Vuoden vaihteessa vierustoverin pussaaminen tuo Jenkeissä onnea. Jos haikailet When Harry Met Sally -tason romantiikasta, on parasta katsastaa juhlatila etukäteen ja varmistaa oikea sijainti kellon lähestyessä kahtatoista.

Kun olet punaisissa alusvaatteissasi rahat taskussa syönyt rypäleet, hypännyt tuolilta ja pussannut, voit huoletta aloittaa vuoden 2011. Kuplivaa juhlintaa kaikille! Poks!

Punky Lady

Bitchness-naisen opas pikkujouluihin

Unohda aikakaus- ja verkkolehtien hassunhauskat pikkujouluohjeet. Bitchness-elämän huolella testattu, viiden kohdan kompakti lista neuvoo, kuinka parhaiten nautit ja otat hyödyn irti työpaikan pikkujouluista.

1. Ole kaunein!
Aika kuluu vääjäämättä ja et ehkä näytä herätessä yhtä hehkeältä kuin viisi vuotta sitten. Työelämän ensimmäiset vuodet ovat kuitenkin parhaita, sillä nuoruus on katsojan silmissä ja niinpä erotut positiivisesti pidemmän uran keränneiden kollegoiden joukosta. Ota siis ilo irti ja paistattele naisena saamastasi huomiosta! Kun vanhemmat tädit laittautuvat entisestään vanhentaviin maskeihin ja kekoon hiuslakkaa, kannattaa päinvastoin panostaa luonnollisuuteen - kevyeen meikkiin ja vapaana liehuviin hiuksiin - niin pääset suoraan pikkujoulujen prom queen -finaaliin.

2. Syö hyvin!
Juhlien alkuosuus on vaivautunutta patsastelua ja small talkia. Tarkista kutsusta, mihin aikaan buffet aukeaa, ja saavu paikalle vasta, kun ruokailuvälineet kilisevät. Syö mahdollisimman paljon, sillä täysi vatsa ehkäisee pahimman dagen efterin ja samalla vähennät ehkä yhdellä prosentilla todennäköisyyttä sortua rasvaiseen ja pahaan yöruokaan pikkutunneilla.

3. Juo paljon!
Joka työpaikasta löytyy aina muutamia vastuuntuntoisia eli tossun alla eläviä perheellisiä sekä vielä julkistamattomia raskauksia. Ota etukäteen selvää näistä tapauksista ja hakeudu juhlien alkuvaiheessa tähän seuraan, jotta olet se, jolle testamentataan ylimääräiset juomaliput.

4. Puhu pomolle!
Suuret ja tärke(ilev)ät johtajat ovat normaalisti niin kiireisiä, etteivät liiketoiminnan johtamisen tohinassa viitsi keskittyä ihmisten johtamiseen. Sen sijaan pikkujouluissa näillä narsisteilla on kerrankin aikaa ja viininhuuruista empatiaa kuunnella alaisiaan. Tällöin kannattaa ottaa esiin henkilöstön yleisen hyvinvoinnin tila sekä omat henkilökohtaiset tarpeet kuten palkankorotus ja aseman parantaminen.

5. Unohda taksijonot!
Taksijonossa seisominen on rahvaanomaista ja ajanhukkaa. Jos sinulla on seuraa, anna seuran metsästää taksia ja hakea sinut pizzeriasta tai muusta lämmitetystä tilasta. Jos olet yksin, kävele kohti kotia ja huido ensimmäinen vastaantuleva tyhjä taksi itsellesi. Kuskit ottavat vaarattoman naishenkilön suoraan kadulta kyytiin paljon mieluummin kuin arpapelillä tolpalta kohdalle osuvan rymyjengin.

Hyvää pikkujoulua!

Punky Lady

Kuokkavieraana: Virolaista viinaa ja pullonkorkkeja

Sarjassa vierailemme juhlissa, julkkareissa ja backstageilla.

Toisinaan on paikallaan joustaa alkuperäisestä suunnitelmasta ja seurata flow’ta. Varsinkin, jos tiedossa on ilmaista viinaa ja valtaa pitävien seuraa.

Sipsutamme hyisenä perjantai-iltana Taidehalliin nykytaiteilija Riiko Sakkisen Ensyklopedia-näyttelyn avajaisiin. Pettymykseksemme kokonaisen näyttelyn sijaan kyseessä on vain pikkuruiseen huoneeseen pystytetty, roskaruokaa ja prostituutiota esittelevä videoteos eikä yhtään shampanjaa, joten mielenkiintomme siirtyy aiheellisesti yläkerran kutsuvierastilaisuuteen, johon soljuu pynttäytynyttä porukkaa jatkuvana virtana.

Kipuamme portaat ja löydämme itsemme Viron värit -taidenäyttelyn tupaten täynnä olevista avajaisista. Hieman iäkkäämmän yleisöryntäyksen keskellä ehdimme jo hetken epäillä, onko tämä sittenkään meidän paikkamme, kunnes äkkäämme sponssitarjoilut. 80 vuoteen laajimman Viron ulkopuolella nähdyn virolaisen taiteen näyttelyn tukija on luonnollisesti Viron johtava alkoholijuomien tuottaja Liviko. Sieppaamme onnellisina Viru Valgesta valmistetut Cosmopolitanit, ja jazzia soittavan live-bändin säestyksellä tunnemme olomme heti kotoisaksi karpaloiden kelluessa cocktail-lasissa.

Kierrämme näyttelytilaa väistellen vaatimattomina salamavaloja ja tv-kameroita. Salaisesti toki ilahdumme siitä, että olemme kuvauksellisempia kuin arvasimmekaan; sitten näemme vieressämme Tarja Halosen, Pentti Arajärven ja turvamiehen. Pettyneinä omaan viehätysvoimaan ja kolhun saaneen itsetunnon parantamiseksi harkitsemme kumoavamme kurkkuun parit shotit ohikulkevalta tarjottimelta. Arvovaltaisen seuran vuoksi päädymme kuitenkin nauttimaan Vana Tallinn -kuohuviinidrinkkejä.

Kivassa presidenttitason nousussa on sopivaa jatkaa seuraaviin juhliin eli Basson ja Nokian järjestämiin N8-puhelinmallin julkkareihin. Tapahtumapaikkana toimivan Galleria Kalhama & Piipon seinillä on Hannaleena Heiskan eläinmaalauksia, jotka jäävät yhtä vähälle huomiolle kuin Nokian uusi kosketusnäyttöpuhelin. Viidennestä kerroksesta on vähän vaikeaa vajota maan alle, joten kännykkäressukka taitaa kaikkien iPhone-omistajien keskellä olla melko tyytyväinen näkymättömyyteensä.

Basso-bileiden vieraskunta koostuu toimittajista ja markkinointi- ja media-alan ihmisistä, jotka kaikki ovat tulleet ihailemaan vain yhtä brändiä: Heinekeniä. Niinpä Noksu-puhelinta nätimmin muotoillut pikku muovipullot loppuvat jo iltakymmeneltä. Lohdutukseksi pullonkorkilla pääsee ilmaiseksi YK:n klubille, jossa ei kuulemma ole ketään. Koukkaamme Basso-lehden uusimman numeron kainaloon ja siirrymme loppuyöksi parempiin bileisiin.

Punky Lady

Puolueeton reittaus tilaisuuksille:

Viron värit -avajaiset BBBB. Ainoa kehitysidea: muiden kutsuvieraiden nuorentaminen 20 vuodella.

N8-julkkarit BB. Kehitysideat: enemmän Heinekeniä, vähemmän Symbian-käyttöjärjestelmiä.

Miten työpaikan kanssa tehdään bänät?

Eroaminen ei ole koskaan helppoa. Ei edes työpaikasta. Tällä kertaa Bitchness avaa työpaikanvaihdoksen viisivaiheista eroprosessia. Tästä eivät itsehoito- tai parisuhdeoppaat ole hiiskuneet sanaakaan!

Vaihe 1. Totuus tekee aina kipeää

Olet ehkä luullut, että on helppoa kertoa lähtöpäätöksestä. Vaikka viimeiset puoli vuotta olisi mielessään käynyt läpi, miten sen sanoo, ja vaikka uusi työpaikka olisi jo täysin varma, oikean ajoituksen löytäminen on vaikeaa. Kun sanat saa vihdoin kakistettua ulos, helpottuu oma olo hetkellisesti. Vastapäätäsi istuu kuitenkin pettynyt pomo. Tässä vaiheessa viimeistään tiedät käyväsi eroprosessia.

Vaihe 2.  Olet kiinnostava – koska lähdet

Tiimi alkaa kuhista lähdöstäsi päätöksesi tultua julkiseksi. Vaihdatko meidät parempaan? Mitä teimme väärin? Varaudu kommentoimaan päätöstäsi neutraalisti kuten ”ehkä tulevaisuudessa tapaamme vielä”. Pomo ottaa tässä vaiheessa käyttöön terävimmät aseensa: korulauseet. Niiden avulla sinulle luvataan parempaa palkkaa ja uusi ihmepuhelin. Älä mene halpaan. Tämä vaihe kestää vain hetken.

Vaihe 3. Olet enää vain ilmaa

Selvittyäsi eroprosessin puoleen väliin, voit onnitella itseäsi. Tässä vaiheessa kaipaat muutenkin lisää kehuja itseltäsi. Niitä et nimittäin tule enää saamaan ympäristösi. Päinvastoin, varaudu piikittelyyn itseäsi ja tulevaa työpaikkaasi kohtaan. Pyydä perustelemaan ilkeät kommentit.  ”Me odotettiin, että sä alat katua”,  tokaisi eräskin esimies tässä tilanteessa. Sinua ei enää kutsuta tiimi-iltoihin.

Vaihe 4.  Meillä on omat elämät

Viimeinen työpäiväsi tulee huipentumaan loppua kohden. Pukeudu lempivaatteisiisi ja hymyile. Kuvittele, että läksiäiskahvitilaisuutesi on Oscar-gaala, jossa sinut palkitaan parhaasta naispääosasta. Lopeta kiitospuheesi sanoihin ”ihmisiä tulee ikävä”, näin puheesi koskettaa ihan jokaista. Päivän päätteeksi olet ansainnut syyn mennä nauttimaan lasin skumppaa ja ostamaan uudet saappaat.

Vaihe 5. Et enää koskaan kuule minusta

Pomosi on kehunut sinua läksiäiskahveillasi, mutta työtodistusta ei vain kuulu. Olet ehkä yrittänyt soittaa, lähettää meiliä ja laittanut Facebook-viestiä, jotta pomo raapustaisi edes jonkinlaisen tositteen työsuorituksestasi. Älä tässä vaiheessa tuhlaa enempää aikaasi esimieheesi, vaan hanki todistus suoraan toimarilta. 

Olet nyt vapaa.

Haleja kaikille työpaikkaeroprosessia käyville!

Supergirl

Ps. Jos ex-pomosi tulee myöhemmin vastaan seminaareissa tai korkean paikan leireillä, nyökkää etäisen viileästi. Loukkaantuneen ex-pomon poistaminen Facebook-kavereistasi on myöskin ihan ok.

Kuokkavieraana: Isaac Julienin videoinstallaatiossa

Sarjassa vierailemme juhlissa, julkkareissa ja backstageilla – oli kutsua tai ei.

Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistoon kuuluvasta, lontoolaistaiteilija Isaac Julienin videoteoksesta on viime aikoina kohistu kovasti. Tätä ennen vasta Sidneyssä ja Shanghaissa nähty teos sai Euroopan ensi-iltansa viime perjantaina Taidehallissa. Bitchness vieraili avajaisissa.

Tarjoilut
Mitkä Juhlaviikot nämä ovat, kun näyttelyn avajaisissa ei saa shampanjaa? Eikä mitään muutakaan. Kunnan säästöviikot? Lisäksi taiteeseen on vähän vaikea keskittyä, jos kutsuvierastilaisuudesta on tehty massatilaisuus.

Kutsuvieraat
Suurin julkkis heti Isaac Julienin sekä näyttelyn avanneen Jussi Pajusen  jälkeen taisi olla toinen niistä Kaarina Kivilahden tyttäristä, mutta en vaan muista kumpi.

Näyttely
Videoinstallaatio jakautuu yhdeksälle kankaalle, kolmeen eri huoneeseen. Katsoja pääsee olemaan osa taideteosta kulkiessaan näyttelytilan ympäri läpikuultavien valkokankaiden keskellä. Kiinan historiaa ja nykyhetkeä luotaavalla filmillä esiintyy Wong Kar Wain ohjaustöistä ja Hero-leffasta tuttu näyttelijä Maggie Cheung, joka on sitten 80-luvun vanhentunut ihailtavan arvokkaasti.

Bitchness-arvosana: BBB
Kiitämme: kauniita Kiina-maisemia ja Maggie Cheungin kosteusvoidetta.

Punky Lady

Isaac Julien: Ten Thousand Waves 10.10.2010 asti Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, Helsinki

Fepakoilla on hauskempaa

Feminismi on vaikea laji. Ja vielä vaikeampaa siitä tulee, jos haluaa olla samaan aikaan femakko ja hupakko. 

Ehkä feministit puristavat itse itsensä liian ahtaaseen muottiin. Sillä vaikka naiset muuten ovatkin roolileikkien mestareita, niin businessnainen, äiti, tytär, ystävätär, seksipeto, hupakko ja femakko eivät kaikkien mielestä mahdu samaan pakkaukseen. 

Monista asioista feministit ovat yhtä mieltä. Saman arvoisesta työsuorituksesta pitää saadaa samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta, ellei työtä tehdä nimenomaan genitaaleilla. Toisaalta on mielenkiintoista, että ainoalla alalla, jossa muna pääsee kirjaimellisesti hommiin, eli pornobisneksessä, naisilla on usein paremmat palkat. Lisäksi molemmilla vanhemmilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet olla kotona pienen lapsen kanssa. 

Mutta voiko samaan aikaan pitää kiinni prinsessa-asetelmasta ja odottaa, että mies avaa oven, kantaa painavat kantamukset, kehuu kampausta ja vilkaisee sääriä?

Vai onko feminismi saavuttanut korkeimman päämääränsä silloin, kun jännite miesten ja naisten välillä on kadonnut. Kieltääkö feminismi flirttailun? Kokeeko feministi itsensä loukatuksi ja esineellistetyksi, jos miehet viheltävät perään tai joku iskee silmää? Voiko feministi harrastaa seksiä doggystyle-asennossa, vai onko ainut oikea tapa olla itse johtamassa tilannetta? Vai hankkiiko feministi kenties täydellisesti värisevän dildon ja päästää miehen sänkyynsä vain lapsia halutessaan. 

Entä sitten kun kaikki on saavutettu ja miehet ovat saatu alamaisiksi naisille? Parisuhdetutkija Tony Dunderfelt on ainakin selvittänyt, että se se vasta naista vituttaa, kun mies tekee aina juuri niin kuin nainen haluaa. Ehkä sopiva kauhun tasapaino sukupuolten välillä tekee elämästä mielenkiintoisen. Ja ehkä uuden sukupolven feministi ajaa tärkeitä asiota pilke silmässä ja kuvailee itseään fepakoksi.

Ms X

Kuokkavieraana: Pitaruokalassa

Sarjassa vierailemme juhlissa, julkkareissa ja backstageilla – oli kutsua tai ei.
 
Ihan Iso-Roban alkupäässä (keskustapäässä) on kesällä auennut uusi pikkuruinen pitapaikka pita pita. Bitchness kuokki paikan ennakkoavajaisissa jo kuukausi sitten.

Palvelu
pita pitan omistajilla/henkilökunnalla oli kunnon sisäänheittoasennetta: perjantai-illan vietossa ollut Bitchnessin edustaja suorastaan manguttiin kadulta sisään maistamaan talon tarjontaa.

Tarjoilut
Viiniä siemaileva henkilökunnan jäsen kipaisi ripeästi tiskin taakse ja väsäsi hetkessä maukkaan falafel-pitan, jonka leipä oli sopivan pehmeä ja rapea, falafel hyvää ja jogurttikastikekin ansaitsi täyden ysin. Ehdottomasti perus-yöpitoja raikkaampi vaihtoehto. Listalta erottui myös houkuttelevan kuuloinen katkarapu-caesarpita.

Asiakaskunta
Bongasimme ennakkoavajaisissa mm. Mikko Leppilammen…. hmmm, täällä täytyy vierailla uudestaan. Tosin paikka on harmillisesti auki vain iltakymmeneen eli varsinaista käyttöä ei ehkä tule, jos käsittää pitan lähinnä yösafkaksi.

Bitchness-arvosana: BBB
Kiitämme: yksinkertaisen yksinkertaista nimeä.

Punky Lady