Ehkä feministit puristavat itse itsensä liian ahtaaseen muottiin. Sillä vaikka naiset muuten ovatkin roolileikkien mestareita, niin businessnainen, äiti, tytär, ystävätär, seksipeto, hupakko ja femakko eivät kaikkien mielestä mahdu samaan pakkaukseen.
Monista asioista feministit ovat yhtä mieltä. Saman arvoisesta työsuorituksesta pitää saadaa samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta, ellei työtä tehdä nimenomaan genitaaleilla. Toisaalta on mielenkiintoista, että ainoalla alalla, jossa muna pääsee kirjaimellisesti hommiin, eli pornobisneksessä, naisilla on usein paremmat palkat. Lisäksi molemmilla vanhemmilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet olla kotona pienen lapsen kanssa.
Mutta voiko samaan aikaan pitää kiinni prinsessa-asetelmasta ja odottaa, että mies avaa oven, kantaa painavat kantamukset, kehuu kampausta ja vilkaisee sääriä?
Vai onko feminismi saavuttanut korkeimman päämääränsä silloin, kun jännite miesten ja naisten välillä on kadonnut. Kieltääkö feminismi flirttailun? Kokeeko feministi itsensä loukatuksi ja esineellistetyksi, jos miehet viheltävät perään tai joku iskee silmää? Voiko feministi harrastaa seksiä doggystyle-asennossa, vai onko ainut oikea tapa olla itse johtamassa tilannetta? Vai hankkiiko feministi kenties täydellisesti värisevän dildon ja päästää miehen sänkyynsä vain lapsia halutessaan.
Entä sitten kun kaikki on saavutettu ja miehet ovat saatu alamaisiksi naisille? Parisuhdetutkija Tony Dunderfelt on ainakin selvittänyt, että se se vasta naista vituttaa, kun mies tekee aina juuri niin kuin nainen haluaa. Ehkä sopiva kauhun tasapaino sukupuolten välillä tekee elämästä mielenkiintoisen. Ja ehkä uuden sukupolven feministi ajaa tärkeitä asiota pilke silmässä ja kuvailee itseään fepakoksi.
Ms X
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti